KAPITULU I
INTRODUSAUN
I.1
Fundu
Iha
fulan febreiru mai to’o fulan maiu 2018 ne’e, hakerek-na’in hahú historia foun
ida mak foin dala ida ne’e hakerek relatoriu estájiu iha Eskola Téknika
Informátika Baukau (ETI-B) hanesan
Ensinu Tékniku Vokasionál ida ne’ebé forma ema atu sai ema lolo’os no sai mata
dalan ba iha area oin-oin, liu-liu iha area Informátika.
Eskola Téknika Informátika-Baukau
hanesan instituisaun privadu ida ne’ebé existe iha nasaun Timor-Leste liu-liu
lha Munisípiu Tolu (3) Dili, Maliana, Baukau, no servisu ba edukasaun iha area
téknika profisionál no vokasionál ho objetivu atu fo matenek ba joven sira iha siensia informátika no mós
prepara an atu prontu hala’o servisu tuir nesesidade ne’ebé mak existe. Ho
objetivu refere, molok atu ba servisu ka estájiu, dahuluk eskola organiza
hakerek-na’n atu hala’o uluk tuir kurríkulu ne’ebé mak vigora iha eskola, atu nune’e bele apriende esperiensia balun
hodi senti diferente entre servisu no eskola.
Estájiu
mak formatu edukasaun ida ne’ebé ho maneira fó esperiênsia estuda ida ba ami
estudante sira atu bele hala’o prátika direitamente iha servisu fatin iha mundu
reál, tantu iha empreza, instituisaun governu no mós instituisaun privadu sira.
Iha parte seluk, bele mós fó inportansia
ba ami estájiariu sira tanba dala-barak esperiênsia ne’ebé mak hasoru
iha fatin teoriamente la hanorin iha eskola tanba ne’e liu husi ida ne’e
ami bele hasa’e kualidade edukasaun, liu
husi estudante sira iha nível ensinu sekundáriu tékniku vokasionál, espesiál
liu ba eskola téknika informátika (ETI) ne’ebé mak sai hanesan matadalan ida
atu dezemvolve sistema ida ne’ebé mak iha relasaun di’ak entre edukasaun no
empreza ka servisu.
Ho nune’e hakerek-na’in hili eskola
Téknika Informátika iha Munisípiu Baukau ho objetivu atu apriende area
informátika ho diak liu tan, tanba vida ohin loron modernu no buat hotu-hotu
uza komputador, ho ida ne’e hakerek-na’in hala’o ona nia estudu iha Eskola
Téknika Informátika Baukau durante tinan rua ho balun, antes atu remata estudu
ida ne’e, hakerek-na’in kompleta ona eskola nia kríteria hodi ba hala’o ona
estájiu iha Direcçao Servisu Munisipal Agrikultura Baucau, durante Fulan tolu ne’ebé
hahú husi loron 26 Fulan Fevereiru 2018 no remata iha Loron 28 Fulan maiu 2018,
hodi aumenta kapasidade hakerek-na’in nian iha fatin servisu.
Iha parte seluk estájiu
bele fo inportásia ba ami atu aprende tanba dalan barak esperensia ne’ebé mak
hasoru iha servisu fatin,teoriamente la hanorin iha eskola, liu husi dalan ida ne’e
bele hasa’e kualidade edukasaun iha
nivel ensinu sekundaria tékniku vokasionál liu-liu ba Eskola Téknika
Informátika Baukau (ETI) Buukau ne’ebé maka sai hanesan matadalan ba edukasaun
atu dezenvolve sistema informátika teknológia globalizasaun iha mundu.
Ho ida ne’e mak
estajiariu hala’o tiha ona estájiu iha Direção Servisu Municípal Agrikultura Baucau durante fulan tolu (3) nia laran ne’ebé
hahu husi loron 26 fulan Fevereiru iha tinan 2018 no remata iha 28 Fulan Maio tinan 2018.
1.
Objetivu
Objetivu
Estájiu
Objetivu estájiu mak hanesan teoria ho pratika ne’ebé relevansia
maibé hakerek-na’in hetan teoria durante tina rua ho balun simu teoria iha
eskola no fulan tolu ba fatin estajiu mak foin inplenta teoria ne’ebé hetan iha
eskola. Ho realidade ne’e hakerek-na’in foin hatene lalaok estájiu/servisu iha
deferente oituan tanba hakerek-na’in foin sente barak estájiu mak deferente ho
teoria. Iha sorin seluk buat ne’ebé ladauk hatene foin mak aprende iha fatin
estájiu.
Iha mós objetivu prinsipal husi
estájiu mak hanesan tuir mai ne’e:
1.1.1. Atu implementa
a.
Teória no matenek sira ne’ebé mak estuda ka aprende tiha ona
husi eskola.
b.
Atu
estuda kondisaun no mekanizmu iha fatin estájiu, hodi adapta-an lalais ho área
servisu ne’ebé mak dezenvolvidu tebe-tebes tuir dezenvolvimentu teknolójia mundu nian ba oras ne’e dau-daun.
c.
Atu
aumenta esperiensia, kapasidade, mentalidade no Responsabilidade hodi hala’o
servisu.
d.
Hanesan
mós kritéria ida ba estudante sira husi Escola Técnica Vocacionál molok atu
remata ami nia estudu tenki ba hala’o Estájiu.
1.1.2. Objetivu Hakerek Relatóriu
2.
Objetivu
hakerek relatoriu ne’e bazeia ba diploma Ministeriál ne’ebé anunsiu ba públiku
iha territorial Timor Leste katak Eskola Téknika Vokasionál ba estájiu fulan
tolu, fila husi fatin estájiu tenke hakerek relatoriu no prense (500 horas)
ne’ebé determina husi Ministeriu Edukasaun ba eskola Téknika vokasionál sira. Iha
sorin seluk bazeia ba artigu iha kraik ne’e mak fo licensa no obrigatoriu tenke
hakerek relatoriu mak kontinua ba hakerek Programa Aptidão Profesionál (PAP)
ne’e mak preinse rekijitus ba Eskola Téknika Vokasionál.
Objetivu hakerek relatóriu ne’e bazeia ba despaixu husi Minísteriu
Edukasaun (ME) iha numeru rejistu 1098 data 07-Fevereiru-2012 no karta Diresaun
Nasionál Eskola Sekundariu Téknika Vokasionál DNESTV no 78 (ME) DNESTV/VII/2012 kona-bá estájiu.
Iha mós objetivu
prinsipal ba hakerek relatóriu ida ne’e mak hanesan:
a)
Aumenta
koñesimentu oinsa atu hakerek monografia.
b)
Fasilita
iha ensinu sekundária atu kontinua ba iha Ensinu Superiór.
c)
Hakerek
bu’at ne’ebé hatene no aprende tiha ona iha fatin ne’ebé
estájiu bá.
2.1.
Formulasaun
Problema
3.
Hakerek-na’in eskola
iha Eskola Téknica informátika-Baukau no hahú estájiu iha dia 26 de fevereiru
tinan 2018 hakerek-na’in bá fatin estájiu iha kompañia Telkomcel, hakerek-na’in
sente buat fóun no todan ba problema
estájiu ne’e no sente atu halo saida de’it ba nia aan iha fatin estájiu, maibe hakerek-na’in hala’o tiha estajiu
hamutuk ho funsionáriu sira hakerek-na’in sente nia aan katak foin hatene
lala’ok servisu maibe hakerek-na’in lases husi problema saida de’it, buat balun
hatene no buat balun ladauk hatene.
4.
Durante
hakerek na’in hala’o estájiu iha Agrikultor Munisipiu Baukau Departamentu Administrasaun
Finansas, problema ne’ebé hakerek-na’in infrenta mak hanesan tuir mai ne’e:
a)
La
komprende oinsa sobu printer HP Laser Jet Proficionál.
b)
La
hatene troka tinta Printer HP Laser Jet Proficionál nian.
c)
La
hatene halo Instalasaun Software printer nian.
4.1.
Limitasaun Problema
Hahu hakerek-na’in mai rejistu iha eskola ida ne’e,
la espera katak aban bain rua estájiu no sei hakerek relatóriu maibe realidade
bazeia ba rejolusaun ne’ebé mak Ministerio Educação anunsiu ba teritoriál katak
hakerek-na’in eskola iha Eskola Téknika Informátika ida ne’e no simu Siensia
durante tinan rua ho balun, buat barak mak hakerek-na’in simu maibe buat barak
hatene no buat balun ladauk hatene ho ida ne’e hakerek-na’in halo Limitasaun
Problema ba nia an rasik, tamba humanu hotu la prefetu, no iha fatin estajiu
servisu balun hakerek-na’in hatene no servisu balun hakerek-na’in ladauk
hatene, no sei konsulta iha Servisu Munisipál Agrikkultura Baukau iha fatin
refere ho ida ne’e mak hakerek-na’in halo Limitasaun Problema ba nia aan rasik
ba hakerek relatóriu ida ne’e.
Iha
problemas hirak ne’ebé hakerek-na’in hasoru iha departamentu kada fatin estajiu
nian hakerek-na’in sei hamutuk grupu
estajiariu sira hodi rejolve problemas ki’ik oan ne’ebé iha, maibe rezolve ho
di’ak fila fali hodi servisu ne’e lao ho di’ak. Problemas hirak ne’ebé mak
hakerek-na’in ho nia grupu hamutuk resolve.
Hakerek-na’in ho nia grupu sei la halo tan, ida ne’e mak hakerek-na’in nia frakesa,
no frakesa ne’e mak sai, siensia ida ba hakerek-na’in nia pontu forte aban
bairu nian. Ho ida ne’e hakerek-na’in
limitasaun problema ba nia aan ho relatóriu ida ne’e,maske ladauk tuir le’e
nain sira nia hanoin no hakarak.
Hakerek-na’in ninia limitasaun problema husi
estájiu durante ne’e iha buat barak mak aprende ona iha Eskola maibé iha buat
balun ne’ebé mak hakerek-na’in seidauk hatene, no relatóriu hanesan buat foun
ida mai hakerek-na’in, tan ne’e husu ba Mestre/a sira atu bele kompleta liu tan relatóriu ida ne’e no
presiza mós kolega sira nia ideia atu bele fó hanoin mai hakerek-na’in, atu
hakerek-na’in nia relatóriu bele kompletu liu-tan. No wainhira kompletu ona
hakerek-na’in espera katak sai hanesan bukae ida mai hakerek-na’in iha futuru
aban bain rua nian mós sai hanesan matadalan ba alin sira ne’ebé sei hasoru
problema ne’ebé hanesan.
Tuir
formulasaun problema ne’ebé iha leten mak hakerek-na’in hakarak fo
limitasaun hodi resolve problema sira ne’e mak tuir mai ne’e:
a) Konsege
Hetan solusaun hadia Printer liu husi
internet.
b) Konsege
hatene oinsa Troka Tinta Printer nian.
c) Konsege hetan solusaun oinsa halo instalasaun Software printer nian.
4.2. BenefísiuHusiEstájiu
Benefísiu husi estájiu
no pratika iha Instituisaun ”Servisu
Municipal Agrikultura Baucau” Departemento Administrasaun e
Finansas nian ho positivu barak mak hakerek-na’in
hetan hodi lori sai hanesan esperiensia ka bukae ida mai hakerek-na’in hanesan fini
ba moris iha hakerek-na’in nia futuru ne’ebé mai. Iha momentu prátika ne’e sai hanesan
momentu espesial ida mai hakerek-na’in atu lori ba futuru oin mai, estájiu ne’e
hanesan formasaun ida hodi prepara estudante ka juventude ne’ebé prepara ona nia kapasidade no esperiensia iha fatin
públiku ka iha sosiedade.
Benefísiu husi aktividade formasaun kontextu servisu iha“Servisu Municipal Agrikultura Baucau “Departemento
Administrasaun e Finansas mak hanesan tuir mai ne’e:
a.
Hatene
diak liu lala’ok servisu nian iha “Servisu Municipal Agrikultura Baucau“ Departemento
Administrasaun e Finansas .
b.
Bele
hatene halo relatóriu iha área servisu nian kada Semana;
c.
Aprende
diak liu tan oinsá atu hadia Printer.
d.
Hetan
koñesimentu barak oinsa atu servisu iha instituisaun ka servisu hanesan
Funsionario sira.
Ida ne’e hanesan bukae
ida ba ami hodi ami bele dezenvolve ami nia an ba futuru oin mai sai di’ak liu
tan no sai hanesan matadalan ida ba ami oinsa atu servisu hanesan Funsionariu
sira .
KOÑESIMENTU JERAL KONABA FATIN
ESTÁJIU
2.1
Hisória
Badak Kona Ba Instituisaun Ka Organizasaun Agrikultura Baucau.
Iha biban ida ne’e hakerek na’in koko atu hakerek hikas
fali historia badak kona ba instituisaun ida ne’e,
ne’ebé Durante hakerek-na’in halao estajio iha Diresaun Servisu Munisipal Agrikultor
Baucau.
Diresaun servisu Municipal Agrikultura
Baucau hahu iha Tinan 2000, iha tempu Uneted
Nations Transition Adminstration of East Timor (UNTAET) entrega ba iha Governo Timor-Leste 2002
bainhira estabelese Diresaun servisu Municipal Agrikultura Baucau
iha sector neen
(6)
mak estabelese
ho nia Estrutura Ministerio hanesan tuir mai ne’e:
1. Koordenadór Agrikultura ema ida.
2. Ofisial Agrikultura e Hortikultura.
3. Ofisial Peskas ema ida.
4. Ofisial Floresta Plantas ema ida.
5. Ofisial Pekuaria
6. Ofisial Irrigasaun ida.
Dopois iha tinan rihun rua sanulu-resin hitu tuir (2007) mai, Aumenta tan Seksaun Extensaun
Seguransa Ai-han, Administrasaun e finansas no mos Agro-Komercio E Industria.
To’o
ohin loron rekursus humano iha sector Agricultura iha Munisipio Baucau Hamutuk 143 Peskas
pessoas ida-idak halao nia kna’ar tuir
job diskrisaun ne’ebé
nia Rekruta ba.
2.2
.Vizaun no Misaun
a. Vizaun
To’o
iha tinan 2020 bele ona estabelese industria : Agrikula, floresta,pekuaria no
peskas ne’ebé sustentavel no kompetetivu atu bele hadi’a populasaun
sira nia moris.
b. Misaun
Aumenta
produtividade.
Hasa’e
rendimentu liu husi exportasaun atu bele
hadi’a moris sosió ekonomia.
2.3 Estrutura Organizasaun no Funsaun Estrutura
a. Estrutura
Organizasaun
ESTRUTURA
ORGANIJASIONAL SMA-BAUCAU
Director Interino SM-A Baucau
Sr. Agostinho
Eusebio Guterres
|
Departemento
Pescas
e Aquikultura
Sr.Estevão da Silva
|
Departemento
Agricultura
Horticultura e Extensaun
Sr. Moises Lobato Pereira
Sr. Moises Lobato Pereira
|
Chefe
Departemento
Administrasaun
e Finansas
Sr.Agostinho E. Guterres
|
Departemento
Floresta
Plantas Café Industria
Sra.Teresa daCosta Almeida
|
Departemento
Pecuaria e Veterinaria
Sr. Januario
Correia
|
b. Funsaun Estrutural
1.Funsaun
Estrutura Depertemento
Administrasaun é Finansas
mak hanesan:
Atu Administra karta tama ou karta sai, Rekaptura proposta husi seksaun ou Departamentu hotu-hotu.
Finansas ko’alia kona ba osan tama no osan sai hodi ezekuta tuir Atividade ida-idak nia ou planu kada Departamentu ida-ida nia ne’ebé iha.
2.Funsaun
Estrutura Depertemento Peskas no
Aquikultura mak hanesan :
Ø Atu
asegura lei no dekretu lei aktividades peskas nian
Ø Kontrola
aktividades peskas no Aquikultura
Ø Fo
asistensia teknika kona ba atividades peskas no aquikultura
Ø Fo
apoiu no suporta equipamentos fini ikan oan bazeia ba preokupasaun no
nessesidade no komunidade/ Aproposta
3.Funsaun Estrutura Depertemento Pekuaria
no Veternaria mak hanesan atu responsavel Pekuaria no Veternaria.
v Pekuaria
atu promove ba área pekuaria nia mak hanesan hakiak animal oinsa hasae
produsaun, Fahi Bibi Kuda Karau Manu no animal seluk tan.
v Veternaria
mak koalia kona ba saude animal nian
Liu
husi prevensaun mak hanesan vasina karau, manu, fahi, no hala’o tratamentu ba
animal ne’ebé moras.
4.Funsaun Estrutura Depertemento Floresta
Plantas Indusriais iha seksaun rua(2)
mak hanesan:
1. Seksaun
Floresta.
2. Seksaun
Floresta Industriais.
Seksaun Floresta nia servisu mak hanesan :
Ø Halo
reflorestasaun no konservasaun ba iha ai-laran, rai no be’e.
Ø Produz
Ai-horis hodi fahe ba komunidade.
Ø Halo
patrulamento ba iha utilizasaun Ai.
Ø Fasilits
Autorizasaun Tesi Ai no nst…..
Seksaun plantas Industriais nia
servisu mak hansesan tuir mai ne’e:
Ø Produs
Ai-fuan, plantas Industriais hodi fahe ba komunidade atu kuda.
Ø Fasilitahal
reabilitasaun ba iha plantasaun Ai-fuan sira.
Ø Halo
identifikasaun dados ba iha plantas industriais.
5.Funsaun estrutura Depertemento Agrikultura
iha e
Hortikultura mak hanesan :
Ø Halo
Atendimentu ba komunidade sira fila rai gratuita
Ø Distribuisaun
fini ba komunidade mak Hanesan Batar, hare, modo-musan, Ai-moruk, Adubus
Quimiku no adubus Anorganiku.
Ø Rekolla
dadus kona-ba desastre seguransa alimentar nian.
Ø Fo
Apoiu tekniku gestaun ba irrigasaun sira.
Ø Servisu
hamutuk Seres, Tomak, Fao, Visaun Foinsae, Estabelece ba grupo agrikultor sira
hodi kontinua hala’o Aktividade iha Hortikultura.
Tidak ada komentar:
Posting Komentar