Kapitulu I

KAPITULU  I
INTRODUSAUN
I.1 Fundu
Iha fulan febreiru mai to’o fulan maiu 2018 ne’e, hakerek-na’in hahú historia foun ida mak foin dala ida ne’e hakerek relatoriu estájiu iha Eskola Téknika Informátika Baukau (ETI-B) hanesan Ensinu Tékniku Vokasionál ida ne’ebé forma ema atu sai ema lolo’os no sai mata dalan ba iha area oin-oin, liu-liu iha area Informátika.
                      Eskola Téknika Informátika-Baukau hanesan instituisaun privadu ida ne’ebé existe iha nasaun Timor-Leste liu-liu lha Munisípiu Tolu (3) Dili, Maliana, Baukau, no servisu ba edukasaun iha area téknika profisionál no vokasionál ho objetivu atu fo matenek  ba joven sira iha siensia informátika no mós prepara an atu prontu hala’o servisu tuir nesesidade ne’ebé mak existe. Ho objetivu refere, molok atu ba servisu ka estájiu, dahuluk eskola organiza hakerek-na’n atu hala’o uluk tuir kurríkulu ne’ebé mak vigora iha eskola,  atu nune’e bele apriende esperiensia balun hodi senti diferente entre servisu no eskola.
                        Estájiu mak formatu edukasaun ida ne’ebé ho maneira fó esperiênsia estuda ida ba ami estudante sira atu bele hala’o prátika direitamente iha servisu fatin iha mundu reál, tantu iha empreza, instituisaun governu no mós instituisaun privadu  sira.
Iha parte seluk, bele mós fó inportansia ba ami estájiariu sira tanba dala-barak esperiênsia ne’ebé  mak hasoru  iha fatin teoriamente la hanorin iha eskola tanba ne’e liu husi ida ne’e ami bele hasa’e kualidade edukasaun,  liu husi estudante sira iha nível ensinu sekundáriu tékniku vokasionál, espesiál liu ba eskola téknika informátika (ETI) ne’ebé mak sai hanesan matadalan ida atu dezemvolve sistema ida ne’ebé mak iha relasaun di’ak entre edukasaun no empreza ka servisu.
          Ho nune’e hakerek-na’in hili eskola Téknika Informátika iha Munisípiu Baukau ho objetivu atu apriende area informátika ho diak liu tan, tanba vida ohin loron modernu no buat hotu-hotu uza komputador, ho ida ne’e hakerek-na’in hala’o ona nia estudu iha Eskola Téknika Informátika Baukau durante tinan rua ho balun, antes atu remata estudu ida ne’e, hakerek-na’in kompleta ona eskola nia kríteria hodi ba hala’o ona estájiu iha Direcçao Servisu Munisipal Agrikultura Baucau, durante Fulan tolu ne’ebé hahú husi loron 26 Fulan Fevereiru 2018 no remata iha Loron 28 Fulan maiu 2018, hodi aumenta kapasidade hakerek-na’in nian iha fatin servisu.

Iha parte seluk estájiu bele fo inportásia ba ami atu aprende tanba dalan barak esperensia ne’ebé mak hasoru iha servisu fatin,teoriamente la hanorin iha eskola, liu husi dalan ida ne’e  bele hasa’e kualidade edukasaun iha nivel ensinu sekundaria tékniku vokasionál liu-liu ba Eskola Téknika Informátika Baukau (ETI) Buukau ne’ebé maka sai hanesan matadalan ba edukasaun atu dezenvolve sistema informátika teknológia globalizasaun iha mundu.
Ho ida ne’e mak estajiariu hala’o tiha ona estájiu iha Direção Servisu Municípal Agrikultura  Baucau durante fulan tolu (3) nia laran ne’ebé hahu husi loron 26 fulan Fevereiru iha tinan 2018 no remata  iha 28 Fulan Maio tinan 2018.
1. Objetivu
Objetivu Estájiu
Objetivu estájiu mak hanesan teoria ho pratika ne’ebé relevansia maibé hakerek-na’in hetan teoria durante tina rua ho balun simu teoria iha eskola no fulan tolu ba fatin estajiu mak foin inplenta teoria ne’ebé hetan iha eskola. Ho realidade ne’e hakerek-na’in foin hatene lalaok estájiu/servisu iha deferente oituan tanba hakerek-na’in foin sente barak estájiu mak deferente ho teoria. Iha sorin seluk buat ne’ebé ladauk hatene foin mak aprende iha fatin estájiu.
Iha mós objetivu prinsipal husi estájiu mak hanesan tuir mai ne’e:
1.1.1.      Atu implementa
a.       Teória no matenek sira ne’ebé mak estuda ka aprende tiha ona husi eskola.
b.      Atu estuda kondisaun no mekanizmu iha fatin estájiu, hodi adapta-an lalais ho área servisu ne’ebé mak dezenvolvidu tebe-tebes tuir dezenvolvimentu teknolójia mundu nian ba oras ne’e dau-daun.
c.       Atu aumenta esperiensia, kapasidade, mentalidade no Responsabilidade hodi hala’o servisu.
d.      Hanesan mós kritéria ida ba estudante sira husi Escola Técnica Vocacionál molok atu remata ami nia estudu tenki ba hala’o Estájiu.

1.1.2.      Objetivu Hakerek Relatóriu
2.         
Objetivu hakerek relatoriu ne’e bazeia ba diploma Ministeriál ne’ebé anunsiu ba públiku iha territorial Timor Leste katak Eskola Téknika Vokasionál ba estájiu fulan tolu, fila husi fatin estájiu tenke hakerek relatoriu no prense (500 horas) ne’ebé determina husi Ministeriu Edukasaun ba eskola Téknika vokasionál sira. Iha sorin seluk bazeia ba artigu iha kraik ne’e mak fo licensa no obrigatoriu tenke hakerek relatoriu mak kontinua ba hakerek Programa Aptidão Profesionál (PAP) ne’e mak preinse rekijitus ba Eskola Téknika Vokasionál.
Objetivu hakerek relatóriu ne’e bazeia ba despaixu husi Minísteriu Edukasaun (ME) iha numeru rejistu 1098 data 07-Fevereiru-2012 no karta Diresaun Nasionál Eskola Sekundariu Téknika Vokasionál DNESTV no 78 (ME) DNESTV/VII/2012  kona-bá estájiu.

Iha mós objetivu prinsipal ba hakerek relatóriu ida ne’e mak hanesan:
a)      Aumenta koñesimentu oinsa atu hakerek monografia.
b)      Fasilita iha ensinu sekundária atu kontinua ba iha Ensinu Superiór.      
c)      Hakerek buat ne’ebé hatene no aprende tiha ona iha fatin ne’ebé estájiu bá.
2.1.         Formulasaun Problema
3.            Hakerek-na’in eskola iha Eskola Téknica informátika-Baukau no hahú estájiu iha dia 26 de fevereiru tinan 2018 hakerek-na’in bá fatin estájiu iha kompañia Telkomcel, hakerek-na’in sente buat fóun no todan ba  problema estájiu ne’e no sente atu halo saida de’it ba nia aan iha fatin estájiu,  maibe hakerek-na’in hala’o tiha estajiu hamutuk ho funsionáriu sira hakerek-na’in sente nia aan katak foin hatene lala’ok servisu maibe hakerek-na’in lases husi problema saida de’it, buat balun hatene no buat balun ladauk hatene.
4.               Durante  hakerek na’in hala’o estájiu iha Agrikultor  Munisipiu Baukau Departamentu Administrasaun Finansas, problema ne’ebé hakerek-na’in infrenta mak hanesan tuir mai ne’e:
a)      La komprende oinsa sobu printer HP Laser Jet Proficionál.
b)      La hatene troka tinta  Printer HP Laser Jet Proficionál nian.
c)      La hatene halo Instalasaun Software printer nian.

4.1.  Limitasaun Problema

Hahu hakerek-na’in mai rejistu iha eskola ida ne’e, la espera katak aban bain rua estájiu no sei hakerek relatóriu maibe realidade bazeia ba rejolusaun ne’ebé mak Ministerio Educação anunsiu ba teritoriál katak hakerek-na’in eskola iha Eskola Téknika Informátika ida ne’e no simu Siensia durante tinan rua ho balun, buat barak mak hakerek-na’in simu maibe buat barak hatene no buat balun ladauk hatene ho ida ne’e hakerek-na’in halo Limitasaun Problema ba nia an rasik, tamba humanu hotu la prefetu, no iha fatin estajiu servisu balun hakerek-na’in hatene no servisu balun hakerek-na’in ladauk hatene, no sei konsulta iha Servisu Munisipál Agrikkultura Baukau iha fatin refere ho ida ne’e mak hakerek-na’in halo Limitasaun Problema ba nia aan rasik ba hakerek relatóriu ida ne’e. 
           Iha problemas hirak ne’ebé hakerek-na’in hasoru iha departamentu kada fatin estajiu nian hakerek-na’in sei  hamutuk grupu estajiariu sira hodi rejolve problemas ki’ik oan ne’ebé iha, maibe rezolve ho di’ak fila fali hodi servisu ne’e lao ho di’ak. Problemas hirak ne’ebé mak hakerek-na’in ho nia grupu  hamutuk resolve. Hakerek-na’in ho nia grupu sei la halo tan, ida ne’e mak hakerek-na’in nia frakesa, no frakesa ne’e mak sai, siensia ida ba hakerek-na’in nia pontu forte aban bairu nian.  Ho ida ne’e hakerek-na’in limitasaun problema ba nia aan ho relatóriu ida ne’e,maske ladauk tuir le’e nain sira nia hanoin no hakarak.
 Hakerek-na’in ninia limitasaun problema husi estájiu durante ne’e iha buat barak mak aprende ona iha Eskola maibé iha buat balun ne’ebé mak hakerek-na’in seidauk hatene, no relatóriu hanesan buat foun ida mai hakerek-na’in, tan ne’e husu ba Mestre/a sira atu bele  kompleta liu tan relatóriu ida ne’e no presiza mós kolega sira nia ideia atu bele fó hanoin mai hakerek-na’in, atu hakerek-na’in nia relatóriu bele kompletu liu-tan. No wainhira kompletu ona hakerek-na’in espera katak sai hanesan bukae ida mai hakerek-na’in iha futuru aban bain rua nian mós sai hanesan matadalan ba alin sira ne’ebé sei hasoru problema ne’ebé hanesan.
Tuir formulasaun problema ne’ebé  iha leten mak hakerek-na’in hakarak fo limitasaun hodi resolve problema sira ne’e mak tuir mai ne’e:
a)      Konsege Hetan solusaun  hadia Printer liu husi internet.
b)      Konsege hatene oinsa Troka Tinta Printer nian.
c)      Konsege  hetan solusaun oinsa halo instalasaun Software printer nian.

4.2.  BenefísiuHusiEstájiu 
Benefísiu husi estájiu no  pratika iha Instituisaun ”Servisu Municipal Agrikultura Baucau” Departemento Administrasaun e Finansas  nian ho positivu barak mak hakerek-na’in hetan hodi lori sai hanesan esperiensia ka bukae ida mai hakerek-na’in hanesan fini ba moris iha hakerek-na’in nia futuru ne’ebé mai. Iha momentu prátika ne’e sai hanesan momentu espesial ida mai hakerek-na’in atu lori ba futuru oin mai, estájiu ne’e hanesan formasaun ida hodi prepara estudante ka juventude ne’ebé  prepara ona nia kapasidade no esperiensia iha fatin públiku ka iha sosiedade.
Benefísiu husi aktividade formasaun kontextu servisu ihaServisu Municipal Agrikultura Baucau “Departemento Administrasaun e Finansas  mak hanesan tuir mai ne’e:
a.       Hatene diak liu lala’ok servisu nian iha Servisu Municipal Agrikultura Baucau“ Departemento Administrasaun e Finansas .
b.      Bele hatene halo relatóriu iha área servisu nian kada Semana;
c.       Aprende diak liu tan oinsá atu hadia Printer.
d.      Hetan koñesimentu barak oinsa atu servisu iha instituisaun ka servisu hanesan Funsionario sira.
 Ida ne’e hanesan bukae ida ba ami hodi ami bele dezenvolve ami nia an ba futuru oin mai sai di’ak liu tan no sai hanesan matadalan ida ba ami oinsa atu servisu hanesan Funsionariu sira .







KOÑESIMENTU JERAL KONABA  FATIN  ESTÁJIU
2.1  Hisória Badak Kona Ba Instituisaun Ka Organizasaun Agrikultura Baucau.
Iha biban ida ne’e hakerek na’in koko atu hakerek hikas fali historia badak kona ba instituisaun ida ne’e, ne’ebé Durante hakerek-na’in halao estajio iha Diresaun Servisu Munisipal Agrikultor Baucau.
        Diresaun servisu Municipal Agrikultura Baucau hahu iha Tinan 2000, iha tempu Uneted Nations Transition Adminstration of East Timor (UNTAET) entrega ba iha Governo Timor-Leste 2002 bainhira estabelese  Diresaun servisu Municipal Agrikultura Baucau iha sector neen (6) mak estabelese ho nia Estrutura Ministerio hanesan tuir mai ne’e:
1.      Koordenadór Agrikultura ema ida.
2.      Ofisial Agrikultura e Hortikultura.
3.      Ofisial Peskas ema ida.
4.      Ofisial Floresta Plantas ema ida.
5.      Ofisial Pekuaria
6.      Ofisial Irrigasaun ida.
             Dopois iha tinan rihun rua sanulu-resin hitu tuir (2007) mai, Aumenta tan Seksaun Extensaun Seguransa Ai-han, Administrasaun e finansas no mos Agro-Komercio E Industria.
To’o ohin loron rekursus humano iha sector   Agricultura iha Munisipio Baucau Hamutuk 143 Peskas pessoas ida-idak halao nia kna’ar tuir job diskrisaun ne’ebé nia Rekruta ba.

2.2  .Vizaun  no Misaun
a.      Vizaun
To’o iha tinan 2020 bele ona estabelese industria : Agrikula, floresta,pekuaria no peskas  ne’ebé sustentavel  no kompetetivu atu bele hadi’a populasaun sira nia moris.
b.      Misaun
Aumenta produtividade.
Hasa’e rendimentu liu husi exportasaun  atu bele hadi’a moris sosió ekonomia.




2.3  Estrutura Organizasaun  no Funsaun Estrutura
a.       Estrutura Organizasaun
ESTRUTURA ORGANIJASIONAL SMA-BAUCAU
Director Interino SM-A Baucau
Sr. Agostinho Eusebio Guterres



Departemento
Pescas e Aquikultura
Sr.Estevão da Silva

Departemento
Agricultura Horticultura e Extensaun

Sr. Moises Lobato Pereira


Sr. Moises Lobato Pereira



Chefe Departemento
Administrasaun e Finansas
Sr.Agostinho E. Guterres



Departemento
Floresta Plantas Café Industria
Sra.Teresa daCosta Almeida



Departemento
Pecuaria e Veterinaria         

Sr. Januario Correia



 






























b.      Funsaun Estrutural
1.Funsaun Estrutura Depertemento Administrasaun é Finansas mak hanesan: Atu  Administra karta tama ou karta sai, Rekaptura proposta husi seksaun ou Departamentu hotu-hotu.
Finansas ko’alia kona ba osan tama no osan sai  hodi ezekuta tuir Atividade ida-idak nia ou planu kada Departamentu ida-ida nia ne’ebé iha.
2.Funsaun Estrutura Depertemento Peskas  no Aquikultura mak hanesan :
Ø  Atu asegura lei no dekretu lei aktividades peskas nian
Ø  Kontrola aktividades peskas no Aquikultura
Ø  Fo asistensia teknika kona ba atividades peskas no aquikultura
Ø  Fo apoiu no suporta equipamentos fini ikan oan bazeia ba preokupasaun no nessesidade no komunidade/ Aproposta
3.Funsaun Estrutura Depertemento Pekuaria no Veternaria mak hanesan atu responsavel Pekuaria no Veternaria.
v  Pekuaria atu promove ba área pekuaria nia mak hanesan hakiak animal oinsa hasae produsaun, Fahi Bibi Kuda Karau Manu no animal seluk tan.
v  Veternaria mak koalia kona ba saude animal nian
Liu husi prevensaun mak hanesan vasina karau, manu, fahi, no hala’o tratamentu ba animal ne’ebé moras.
4.Funsaun Estrutura Depertemento Floresta Plantas Indusriais iha seksaun  rua(2) mak hanesan:
1.      Seksaun Floresta.
2.      Seksaun Floresta Industriais.
Seksaun Floresta nia servisu  mak hanesan :
Ø  Halo reflorestasaun no konservasaun ba iha ai-laran, rai no be’e.
Ø  Produz Ai-horis hodi fahe ba komunidade.
Ø  Halo patrulamento ba iha utilizasaun Ai.
Ø  Fasilits Autorizasaun Tesi Ai no nst…..
Seksaun plantas Industriais nia servisu mak hansesan tuir mai ne’e:
Ø  Produs Ai-fuan, plantas Industriais hodi fahe ba komunidade atu kuda.
Ø  Fasilitahal reabilitasaun ba iha plantasaun Ai-fuan sira.
Ø  Halo identifikasaun dados ba iha plantas industriais.   
5.Funsaun estrutura Depertemento Agrikultura iha  e  Hortikultura mak hanesan :
Ø  Halo Atendimentu ba komunidade sira fila rai gratuita
Ø  Distribuisaun fini ba komunidade mak Hanesan Batar, hare, modo-musan, Ai-moruk, Adubus Quimiku no adubus Anorganiku.
Ø  Rekolla dadus kona-ba desastre seguransa alimentar nian.
Ø  Fo Apoiu tekniku gestaun ba irrigasaun sira.

Ø  Servisu hamutuk Seres, Tomak, Fao, Visaun Foinsae, Estabelece ba grupo agrikultor sira hodi kontinua hala’o Aktividade iha Hortikultura.     

Tidak ada komentar:

Posting Komentar